Vauhdikkaat 110 vuotta

Akaan kaupungissa toimiva urheiluseura Toijalan Vauhti täyttää kunniakkaat 110 vuotta vuonna 2017 - samaan aikaan kuin koko Suomi juhlii satavuotista itsenäisyyttään! Seuran pitkään jatkunut ja edelleen aktiivinen toiminta ovat yksi esimerkki sen sanonnan paikkansa pitävyydestä, ettei vierivä kivi sammaloidu!

Lyhyesti seuran historiaa

Vuonna 1907 Toijalassa oltiin järjestämässä Toijalan laulu-, soitto- ja urheilujuhlaa. Osallistuminen tapahtumaan edellytti seuroilta virallisen urheiluosaston olemassaoloa. Paikkakunnalla harrastettiin tuohon aikaan aktiivisesti liikuntaa mm. Akaan Nuorisoseurassa. Niinpä seuran urheilutoimikunnan puuhamiehet pyysivät kirjallisesti 7.4.1907 lupaa perustaa seuraan urheiluosaston. Tuota päivää voidaan pitää seuran syntymäpäivänä! Toijalan Vauhti -nimi otettiin käyttöön vuonna 1910.

Vuosikymmenten saatossa Vauhdissa on harrastettu liikuntaa ja kilpaurheilua monipuolisesti - toiminnan painopistealueet vain ovat vuosien mittaan vaihtuneet. Alussa pelattiin pesäpallon edeltäjää pitkääpalloa, josta siirryttiin varsinaiseen pesäpalloon. Myös painia harrastettiin innokkaasti alkuvuosina - tässä lajissa Vauhdille tuli myös ensimmäinen SM-mitali Jussi Vähäniemen voittaessa hopeaa vuonna 1929! Vuonna 1924 hiihtäjä Matti Ritola edusti Suomea Chamonixin ensimmäisissä talviolympialaisissa sijoittuen 11:nneksi. Hiihto sekä yleisurheilu ovat koko ajan olleet vahvasti mukana toiminnassa.

Heinäkuun 12. päivänä vuonna 1925 vihittiin käyttöön Toijalan ensimmäinen urheilukenttä. Sen jälkeen pääsi yleisurheilutoiminta kunnolla vauhtiin. Kyseisenä päivänä järjestettiin ensimmäiset kansalliset yleisurheilukilpailut ja kentän vihkiäiskilpailut. Vuonna 1929 Vauhdin nuoret voittivat pesäpallon Suomen mestaruuden. Myös vuosina 1945 ja 1946 pesäpallomestaruus tuli Toijalaan, tosin miehet pelasivat silloin perustamassaan Toijalan Pallo-Veikoissa.

1950-luvun alkupuolelta lukien seurassa harrastettiin aktiivisesti nyrkkeilyä ja pikaluistelua. Yleisurheilussa seiväshyppääjä Eeles Landström toi 50-luvulla Vauhdille runsaasti mainetta ja kunniaa. Hän voitti Suomen mestaruuksia ja teki Suomen sekä Euroopan ennätyksiä. Muita seuroja edustaessaan hän saavutti myös kaksi Euroopan mestaruutta sekä v. 1960 olympiapronssin.

Vuonna 2016 Toijalan urheilukentällä järjestettiin arvokas, mutta samalla leppoisa Eeles Landströmin muistomerkin paljastusjuhla, johon osallistui yli 200 hengen yleisö, mukana niin entisajan kuin tämän hetken huippu-urheilun ja yleisurheilun järjestötason johtoa.

Tapahtumasta voit lukea lisää esimerkiksi paikallislehti Akaan Seudun verkkolehdestä tai Suomen Urheiluliiton sivuilta.

1980-luvulla saatiin puolestaan seurata nyt jo edesmenneen veteraaniurheilijan Risto Heiniön menestystä hiihdossa. Hän saavutti veteraanien MM-kisoissa vuosina 1984-1991 kaikkiaan 7 kulta-, 3 hopea- ja 3 pronssimitalia! 1990-luvulla Vauhdin menestys hiihdossa huipentui viestihiihdon SM-pronssiin (1996) joukkueella Juha Vankka, Kai Holkeri, Tapio Vihinen ja Hannu Riipinen.

2000-luku on ollut yleisurheilun juhlaa, joskin seuran nuoret ovat tuoneet SM-mitaleita myös aiempina vuosikymmeninä. Kilpailijat ovat saavuttaneet huiman määrän mitaleita piirin- ja SM-mestaruuskisoista. Toijalaa ovat tehneet tunnetuksi erityisesti Robin Millardin valmennuksessa olleet yleisurheilijatytöt Nelli ja Noora Toivo, Emma Millard, Hanna Voutilainen (ei enää seurassa), Tanja Viherä, Ella Helminen ja Saara Saunamäki. Kesä 2006 huipentui N17-sarjan Suomen mestaruuteen 4x300 metrin viestissä. Joukkueessa juoksivat Ella Helminen, Nelli ja Noora Toivo sekä Emma Millard, alkuerissä myös Saara Saunamäki. Aiemmilta vuosikymmeniltä voidaan mainita Vauhdin riveissä 1980-luvulla urheillut ja v. 1991 Tampereen Pyrintöön siirtynyt Mia Strömmer, joka ylsi sittemmin olympiaedustajaksi Sydneyn olympialaisiin lajinaan moukarinheitto.

Vauhdissa kilpaileva Saunamäen perhe on elävä esimerkki siitä, että kilpaurheilua voi harrastaa menestyksellisesti läpi elämän - perheessä on ollut SM-mitalisteja kolmessa polvessa yhtä aikaa! Saara Saunamäki oli mukana SM-kultaa voittaneessa viestijoukkueessa, ja lisäksi hän oli Suomen kärkeä kävelyssä. Isä-Sauli on saavuttanut SM-mitaleita veteraanisarjojen hypyissä ja heitoissa, ja hänen isänsä, nyt jo edesmennyt Ilmari Saunamäki puolestaan teki maailmanennätyksen M90-sarjan kuulantyönnössä tuloksella 8,44!

Edellä mainitut urheilijat muodostavat vain pienen osan Toijalan Vauhdin menestyjistä - seurassa on ollut tai on heidän lisäkseen huikea määrä muita SM- ja pm-mitalisteja. Monet vauhtilaisista ovat ansioituneet paitsi aktiivisina liikkujina ja kilpailijoina, myös yhteiskunnallisina vaikuttajina. Heistä mainittakoon esimerkkeinä seuran perustajäseniin kuulunut arkkiatri Arvo Ylppö, Suomen Hiihtoliiton liittovaltuuston puheenjohtajana toiminut Jaakko Holkeri sekä Vauhdin kyläjaosto Pulssissa aikoinaan urheillut ja kansanedustajana toiminut Marja Tiura. Valtioneuvos Harri Holkerin jäsenyys Toijalan Vauhdissa jatkui yli 60 vuotta.

Vauhdilla on nykyisin edustuksensa myös yleisurheilun järjestötoiminnassa niin piiri- kuin liittotasolla. Akaalainen, nykyisin Tampereen Pyrintöä edustava Ria Väisänen toimii Hämeen Seudun Yleisurheilun (HämSY) hallituksessa sekä SUL:n liittovaltuuston varajäsenenä. Tämä SM-joukkuehopeaa N18-sarjassa vuonna 1991 saavuttanut Vauhdin keihäänheittäjä on toiminut jo vuosien ajan kouluttajana myös Pihtiputaan keihäskarnevaaleilla.

Toijalan Vauhdin jäsenmäärä on noin 600.

Toijalan Vauhdin 100-vuotishistoriikin 2-osaa ovat saatavissa seuran puheenjohtajalta, puh. 040 868 3529