Eeles Landströmin patsas julkistetaan kansanjuhlassa urheilukentällä sunnuntaina 9.8. klo 14

5.8.2015

Seiväshyppääjä Eeles Landströmin patsaan julkistamisjuhlaa vietetään uudistetulla Akaan keskusurheilukentällä Toijalassa sunnuntaina 9. elokuuta kello 14. Juhla on kaikille avoin, ja myös Landström itse tulee paikalle. Ohjelmassa on myös hänen haastattelunsa.

Mikko Uotilan suunnitteleman patsaan perustukset on rakennettu urheilukentän laidalle sisääntuloportin läheisyyteen. Patsaan julkistamisjuhlaan ovat tulossa kutsuvieraina ainakin Antti Kalliomäki, Pentti Nikula ja Risto Ankio. Paikalle saapuu myös maajoukkueurheilijoita, Suomen Urheiluliiton väkeä ja Landströmin kilpakumppaneita ja ystäviä. Tilaisuudessa esiintyy Landströmin hyvä ystävä Eino Grön, ja juontajana on toimittaja Arto Nyberg. Yleisölle tarjotaan tilaisuudessa pullakahvit.

Eeles Landströmin patsashanke lähti liikkeelle useiden eri tahojen toimesta. Landström  itse on halunnut patsaan kuvaavan Suomen sotienjälkeistä nousukautta, urheilijat kun olivat Suomen lähettiläitä sodan jälkeisessä maailmassa. Riman yli ponnistetaan eikä luovuteta, vaikka aina ei ylitse päästäkään.

Landström oli 1950-luvun huippu Euroopassa

Vuonna 1932 Viialassa syntynyt Eeles Landström oli aikansa paras eurooppalainen seiväshyppääjä 1950-luvulla. Suomalainen urheilu arvosti häntä valitsemalla Landströmin olympiajoukkueen lipunkantajaksi sekä Melbournessa 1956 että Roomassa 1960.

Pikkupoikana perheineen Toijalaan muuttanut Eeles Landström saavutti urallaan seiväshypyssä kaksi EM-kultaa. Bernissä vuonna 1954 voitto tuli suomenennätystuloksella 440 ja Tukholmassa 1958 tuloksella 450. Olympiapronssia Landström voitti Roomassa 1960.

Landström teki urallaan kolme Euroopan ennätystä vuosina 1955–56 sekä 13 Suomen ennätystä. Suomen mestari hän oli kahdeksan kertaa peräkkäin vuosina 1953–1960. Käymissään 30 maaottelussa hän saavutti 25 peräkkäistä voittoa.

Eeles Landström on ensimmäinen suomalaisen seiväshypyn Hall of Fameen, kunniakerhoon, nimetty urheilija. Hänen seurojaan olivat muun muassa Toijalan Vauhti, Alavuden Urheilijat, Helsingin Kisa-Veikot ja Rosenlewin Urheilijat -38. Landström oli myös mestaruussarjan pesäpalloilija 1949–51 Toijalan Pallo-Veikkojen riveissä.

Landström päätti seiväshyppääjän uransa Pohjoismaiden mestaruuteen Oslossa 1961 terässeipäällä hypäten. Seuraavana vuonna alkoi lasikuituseipäiden ja muun muassa Pentti Nikulan aikakausi.


Teksti: Heidi-Hiden Knuutila, Toijalan Vauhti (julkaistu Akaan Seudun verkkolehdessä 27.7.2015 ja painetussa lehdessä & näköislehdessä 29.7.2015)

Muistopatsas-haastekeräyksen haastajat ja haastetut >>>